Sumppia ja sosiologiaa: Mitä on sosiologia?

Tätä kysymystä on joku pohtinut aiemminkin.

Opiskelijaelämään kuuluu kurttuotsaista opiskelua ja kaljanhuuruista seurustelua. Sumppia ja sosiologiaa on tarkoitettu niiden välimaastoon. Jutellaan siis asiaa ilman opintopisteiden saalistusta ja sen tuomaa pakon tunnetta, ihan vapaaehtoisesti ja siksi, että asia on kiinnostava.

Mitä on sosiologia? Rima vastata kysymykseen voi tuntua korkealta, mutta toisaalta ihan jokaisella sosiologiaa opiskelleella on kysymykseen jotain sanottavaa. Vastaaminen helpottuu, kun luovutaan ajatuksesta, että pitäisi tuottaa lopullisia totuuksia. Torstaina Alakuppilaan kokoontunut porukka tuotti vaivattomasti parin tunnin verran keskustelua ja erilaisia näkökulmia kysymyksestä ja vähän sen ulkopuoleltakin. Tässä tekstissä raportoin keskustelua mutta myös jatkan pohdintoja jonkin verran. Kuten tällaisissa keskusteluissa on tyypillistä, keskustelun jälkeen avoimia kysymyksiä on enemmän kuin ennen sitä.

Keskustelua virittävänä rekvisiittana paikalla oli jokunen sosiologian perusoppikirja.

Mietittiin, miten kukin on alun perin päätynyt sosiologian opiskelijaksi ja miksi yhä uudelleen valitsee jatkaa sosiologian opiskelua. Pohdittiin sosiologian julkisuskuvaa, joka on melko lailla erilainen, kuin 1960-luvulla, jolloin Erik Allardtin ja Antti Eskolan kirjoituksia luettiin ihan valtionhallinnon huipulla asti. Nykyään sosiologia ei ole samanlaisessa neuvonantajan roolissa, vaikka sosiologit ovatkin harva se päivä kommentoimassa sanomalehdissä erinäisiä asioita. Paremmin kaupaksi tuntuvat kuitenkin käyvän taloustieteilijöiden ja psykologien lausunnot.

Mitä tarkoittaa, että sosiologia on ”yleinen yhteiskuntatiede”? Ivalliseen sävyyn voi huomauttaa, että se tarkoittaa sellaisen yhteiskunnan tutkimista, josta on ensin poistettu talous, politiikka ja oikeus, joiden tutkimisen sosiologit ovat ulkoistaneet muille tieteille. Imperialistiseen sävyyn taas voisi julistaa, että nämä yhteiskunnan eriytyneitä instituutiokokonaisuuksia tutkivat tieteet ovat kyllä yleisen yhteiskuntatieteen aputieteitä, mutta laaja-alaisena tieteenä sosiologian on tarkasteltava niitä kaikkia yhdessä.

Alakuppilassa varsin pitkän keskustelun synnytti myös kysymys siitä, kuinka ”suuriin kysymyksiin” sosiologien tulisi pyrkiä vastaamaan. Ovatko sosiologien kiinnostuksen kohteet valuneet liian tarkasti rajattuihin erityiskysymyksiin? Olisiko syytä palata taas sellaisten kysymysten pariin, kuten yhteiskuntajärjestyksen legitimiteetti ja sitä ylläpitävät ja rapauttavat tekijät? Mitä välineitä sellaisiin kysymyksiin vastaaminen edes edellyttää? Opiskelijaa laaja-alaisiin kysymyksiin tarttumista jarruttaa ainakin lyhyeksi rajattu opintoaika.

Marxin kuuluisa lause Feuerbach-teeseissä kuuluu: ”Filosofit ovat tähän asti vain selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.” Missä määrin sosiologian saavutuksia on arvioitava tieteellisin kriteerein (jotka liittyvät totuuteen ja tiedon pätevyyteen), missä määrin taas arvokriteerein? Ideaalityypit auttavat pohdinnassa. Kuvitellaan tilanne, jossa on keskitysleiri ja sen johtaja, joka on muiden ominaisuuksiensa ohella kiinnostunut sosiaalitieteellisestä tutkimuksesta. Hän on valmis maksamaan sosiologille palkkaa siitä, että tämä tekisi kiinnostavaa perustutkimusta kipuun ja häpeään liittyvistä sosiaalisista tekijöistä. Mitä tekee sosiologi? Onko annettava ase natsin käteen? Usein moraaliset valinnat eivät ole ihan näin selviä. Tässäkin kysymyksessä se lopullinen totuus ja pitävät perustelut jäivät Alakuppilan sosiologeilta saavuttamatta. Keskustelussa vilahti myös Michel Foucaultin ja Noam Chomskyn väittely yhteiskuntakritiikistä. Se löytyy YouTubesta.

Avoimeksi jääneet kysymykset haastavat jatkamaan keskustelua. Alakuppilaan epäilemättä palataan vielä näiden ja muiden kysymysten äärelle.

P.S. Sumppia ja sosiologiaa on ideoitu Westermarck-seuran tamperelaisten opiskelijaedustajien, Juhon ja Marjaanan, toimesta. Westermarck-seura on suomalaisten sosiologien kansallinen tiedeseura ja sen opiskelijajaos toimii kaikkien suomalaisten sosiologian opiskelijoiden yhdyssiteenä.

Westermarck-seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sosiologia-lehteä

Juho, Westermarck-seuran opiskelijaedustaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s